maanantai 2. tammikuuta 2012

Tilannepäivitys

Olen nyt suureksi ilokseni ja onnekseni ehtinyt Harry Potterissa nro 1 yli puolen välin. Alkupuolen lukeminen oli harvinaisen tylsistyttävää puuhaa, koska olin juuri vähää ennen haastetta ehtinyt aloittaa kirjan. En tahtonut lukea sitä loppuun, koska se olisi vienyt aikaa haasteeseen laskettavilta kirjoilta, mutta en minä sitä keskenkään halunnut jättää. Aloitin siis alusta.

Nyt Harry Potter on saanut haasteen hänkin, tosin kaksintaisteluun Draco Malfoyn kanssa. Olin unohtanut kokonaan moisen kohtauksen! Kovin kiehtovaa, kun en ole koskenutkaan Viisasten kiveen (joo, omistan sellaisen :) sitten vuoden 2007. Olen unohtanut vähintäänkin puolet tapahtumista!

Vielä siis on matkaa loppuun, mutta olo on jo vähän positiivisempi kuin aiemmin. Ehkä onnistunkin tässä haasteessa! Nythän olen kahdessa päivässä lukenut tuon jo puoleen väliin, vaikka ensimmäisenä päivänä luin tuskin kolmea tuntia kauempaa. Arkipäivinä vie koulu osan ajasta, mutta edelleen jää vähintään se kolme tuntia lukemisaikaa. Lisäksi lukutahtini on todellisuudessa nopeampikin: kyse on ennemminkin siitä, mitä luen. Potterien juonet tiedän jo ennalta, ja lisäksi lukuvauhtia hidasti se, kun ehdin lukea juuri ennen haastetta sivulle 80. Kuitenkin ekalla lukukerralla hotkaisin Feeniksin killan 1050 sivuineen kahdessa päivässä, joten kunhan tästä päästään uusien kirjojen kimppuun, pitäisi sivujenkin vaihtua tiuhempaan.

Tuntuu tosin vielä vähän epävarmalta, kun normaalien koulupäivien jälkeen alkaakin lukuloma - ei, se ei ikävä kyllä tarkoita vapaa-aikaa pelkän haasteen suorittamiseen, vaan valmistautumista kirjoituksiin. Toisin sanoen lukuloma syö minulta kirjahaasteaikaa! Tämän takia lisäsinkin lukulistalleni oppikirjat. Kokeisiin luettuja kirjoja en kaiketi laske, koska niitä tulee harvemmin luettua todella kannesta kanteen (ellen sitten myöhemmin jostain syystä palaisi niiden luo ja lukisi ne yliharpatutkin luvut, jolloin ottaisin nekin mukaan haasteeseen). Ensi jaksossa ei oikeastaan olekaan lukukirjoja muita kuin yksi, mutta se tulee mukaan kirjoituslukemistoon, joten en voisi kuitenkaan laskea sitä kuin kerran.

Jotta homma ei tuntuisi liian helpolta, minulla on lukuloman ja kirjoitusten jälkeen odottelemassa pääsykokeet (toivon mukaan). Mikäs siinä, taas lukemista, enkä edes tiedä mitä ja paljonko. En edes tiedä tarkkaan milloin.
Jos selviän kunnialla kesälomaan, minulla ei pitäisi sitten enää olla mitään hetkeen. Sitten, mikäli selviän pääsykokeista, alkaakin yliopistoelämä. En tiedä, paljonko minulla sitten on lukuaikaa. Hyvällä tuurilla saan tiiliskiviversioita oppikirjoista, ja siinä sitten ollaan taas lukemassa niitä. Miten miellyttävä tulevaisuudennäkymä.

Eli lyhyesti sanottuna: minulla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, miten ehdin tämän vuoden aikana kirjoja lukemaan. Oi tätä riemua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti